NEITI ITSENÄINEN

Neiti itse kävelee,
neiti tietäväinen.
Yksin minä kuljen, kas,
olen kaksi(toista)vuotias.

Kukaan ei näin suurta saa
kädestä nyt taluttaa.
Olen minä itse,
neiti itsenäinen.

suom. Kirsi Kunnas

Pikkuisin neitokaisemme täytti siis kokonaista kaksitoista vuotta. Murusella on lähtenyt murrosikä käyntiin jo oikein rytinällä. Koti- ja koulujoukot yrittää parhaansa mukaan ymmärtää, opastaa ja rajoittaa välillä melko tulisestikin leiskuavaa kauristyttöä. Yhteenottoja riittää melkein joka päivälle ja pinnaa koetellaan ennenkokemattomalla tavalla. Kotona JA koulussa. Ääks.

Pikkupimulla on suuri, mutta mustavalkoinen sydän, jonka ääntä ei toiset kuule lukuunottamatta parasta ystävää. Kaikki ärsyttää tahallaan, eikä kukaan tajua mitään. Mikään ei huvita, ei ainakaan mitkään typerät huilutunnit, kotityöt tai läksyt. Jos sais vaan harjata hiuksiaan, haaveilla, kuunnella musaa, sovitella vaatteita, kirjoittaa lukolliseen päiväkirjaan ja peilailla. Ja välillä shoppailla ja kokeilla meikkejä ja lukea Systeriä. Mutta kun kaikki muut koko ajan ÄRSYTTÄÄ ja sotkee ja huutaa ja kiusaa ja vaatii, eikä ne ymmärrä mistään mitään. Hohhoijaa. Rakas pikku ressukka.