HELPPOA?

Me mietittiin koulussa etiikan tunnilla hyvän elämän määritelmää. Luokkamme listasta tuli pitkä ja moninainen - hyvä elämä merkitsee selvästikin eri ihmisille eri asioita. Saimme tehtäväksi karsia listaa huutoäänestyksellä siten, että jäljelle jäisivät kolme kaikkein tärkeintä kriteeriä. Tiukan pudotuspelin voittajiksi selviytyivät usko, toivo ja rakkaus. Hmm, kuulostaapa tutulta...

Pohdimme, että jokaisen on hyvä uskoa johonkin. Jotkut uskovat Jumalaan, toiset Allahiin ja joillekin riittää usko omien unelmien toteutumisesta tai paremmasta tulevaisuudesta.

Terveys sinnitteli loppumetreille asti, mutta joutui taipumaan lopulta toivoksi. Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa. Toivon ylläpitäminen mahdollistaa hyvän elämän sairaudenkin varjossa.

Rakkaus pysytteli listan kärkisijoilla koko ajan ja selviytyi myös finaaliin. Rakkaus muita ihmisiä kohtaan, muiden rakkaus itseä kohtaan, rakkaus itseä ja omaa hyvinvointia kohtaan, rakkaus elämää ja kauneutta kohtaan...

Kevättä kohti. Näihin tunnelmiin, näihin säveliin...

ALL YOU NEED IS LOVE / THE BEATLES

There's nothing you can do that can't be done.

Nothing you can sing that can't be sung.

Nothing you can say but you can learn how to play the game.

It's easy.

Nothing you can make that can't be made.

No one you can save that can't be saved.

Nothing you can do but you can learn how to be you in time.

It's easy.

Nothing you can know that isn't known.

Nothing you can see that isn't shown.

Nowhere you can be that isn't where you're meant to be.

It's easy.

All you need is love.

All you need is love.

All you need is love, love.

Love is all you need.

IIK

Mä selailin äsken kevään lukujärjestystä ja havaitsin, että koulussa kykkimistä on jäljellä vaivaiset 2 + 3 viikkoa. Siis häh??

Huomisesta alkaa kahden viikon kouluputki, jonka jälkeen työssäoppimista lastenkodissa, sitten kolme viikkoa koulun penkillä ja lopuksi viimeiset tutkintotilaisuudet. WHAAAT??? Opiskelu loppuu. Voihan nyyh.

No juu. Näihin seuraaviin kuukausiin mahtuu taatusti monenlaista vääntöä ja hermojen kiristymistä. Kammottavimmassa (myös todennäköisimmässä) tapauksessa mä teen viimeiset kolme tutkintotilaisuutta päällekkäin toukokuussa. Siis suunnittelen, toteutan, arvioin toteutuneet, selvitän teoriat. Myös kirjallisesti. Kolme kertaa. Lisäksi työssäoppimisen suunnitelmat, arviot ja teoriat. Siis neljä kertaa. Noooh. Mut siihen on vielä aikaa.

Järkevä ihminen tekis asioita alta pois, ettei tarttis kaikkea yhtäaikaa vääntää. Mut se en ole mä. Mä tarviin inspiraation tekemisilleni ja se tulee ainakin näissä opiskelukuvioissa vasta pakon edessä. Että tämmöstä olis tiedossa. Jihuu.

EI PÖLLÖMPÄÄ

Jotkut päivät on jotenkin tukkoisia. Tai tahmeita. Heti aamusta alkaen. Toisiin aamuihin herää kuin ensimmäistä kertaa ja näkee kaiken ihan uusin silmin. Mä uskon että paljon on kiinni omasta asenteesta, joka voi välillä olla syystä tai toisesta hieman nurja.

Huonosti nukuttu yö, stressi, vääränlainen ravinto tai muunlainen oman itsensä laiminlyöminen vaikuttaa taatusti oman asenteen muodostumiseen. Huomaako taivaalla loistavan auringon vai murehtiiko pilviä, jotka juuri leijailivat näkyviin? Tarkoittaako vastasatanut lumi lisää lumitöitä vai uudenlaista kirkkautta? Onko kuppi puoliksi tyhjä vai täynnä?

Mun mielestä on niin helpottavaa tietää että omiin asenteisiin voi ja saa vaikuttaa. Toinen juttu onkin sitten se miten se tapahtuu. Voisko se olla aika yksinkertaista? Ettei tekis siitä turhan vaikeaa. Hmm.

Tänään on ollut hyvä päivä. Aurinko on helottanut lähes pilvettömältä taivaalta ja linnut on sirkuttaneet kovasti, vaikkei muuttolintuja (kai?) vielä olekaan maisemissa. Meillä on kaikilla talviloma ja pakkasta on just sopivasti ulkoiluja ajatellen. Pojat on käyneet ahkerasti sivakoimassa murtsikkaa ja tytötkin on innostuneet liikkumaan ja oleilemaan ulkona. Mun kouluhommat on edenneet lähes suunnitellusti ja yläkerran isoa huonetta puolitetaan parhaillaan vastaamaan paremmin nykyisen tilanteen haasteisiin. Ei siis lainkaan pöllömpi päivä. Huomenna tehdään täsmäisku Ikeaan ja hommataan kaikkea tarpeellista eteiseen ja lastenhuoneisiin. Lisää tällaisia päiviä, pliis.

SUURIN KAIKISTA

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, 

mutta minulta puuttuisi rakkaus, 

olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 

Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja,

 vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon

 ja vaikka minulla olisi kaikki usko, 

niin että voisin siirtää vuoria, 

mutta minulta puuttuisi rakkaus, 

en olisi mitään. 

Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville

 ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa,

 mutta minulta puuttuisi rakkaus, 

en sillä mitään voittaisi.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä.

Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 

ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, 

ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 

ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. 

Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, 

kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Niin pysyvät nämä kolme: 
usko, toivo, rakkaus. 
Mutta suurin niistä on rakkaus.

1. Kor. 13

Tällaisissa mietteissä tänään. Keep it simple.