EI PÖLLÖMPÄÄ

Jotkut päivät on jotenkin tukkoisia. Tai tahmeita. Heti aamusta alkaen. Toisiin aamuihin herää kuin ensimmäistä kertaa ja näkee kaiken ihan uusin silmin. Mä uskon että paljon on kiinni omasta asenteesta, joka voi välillä olla syystä tai toisesta hieman nurja.

Huonosti nukuttu yö, stressi, vääränlainen ravinto tai muunlainen oman itsensä laiminlyöminen vaikuttaa taatusti oman asenteen muodostumiseen. Huomaako taivaalla loistavan auringon vai murehtiiko pilviä, jotka juuri leijailivat näkyviin? Tarkoittaako vastasatanut lumi lisää lumitöitä vai uudenlaista kirkkautta? Onko kuppi puoliksi tyhjä vai täynnä?

Mun mielestä on niin helpottavaa tietää että omiin asenteisiin voi ja saa vaikuttaa. Toinen juttu onkin sitten se miten se tapahtuu. Voisko se olla aika yksinkertaista? Ettei tekis siitä turhan vaikeaa. Hmm.

Tänään on ollut hyvä päivä. Aurinko on helottanut lähes pilvettömältä taivaalta ja linnut on sirkuttaneet kovasti, vaikkei muuttolintuja (kai?) vielä olekaan maisemissa. Meillä on kaikilla talviloma ja pakkasta on just sopivasti ulkoiluja ajatellen. Pojat on käyneet ahkerasti sivakoimassa murtsikkaa ja tytötkin on innostuneet liikkumaan ja oleilemaan ulkona. Mun kouluhommat on edenneet lähes suunnitellusti ja yläkerran isoa huonetta puolitetaan parhaillaan vastaamaan paremmin nykyisen tilanteen haasteisiin. Ei siis lainkaan pöllömpi päivä. Huomenna tehdään täsmäisku Ikeaan ja hommataan kaikkea tarpeellista eteiseen ja lastenhuoneisiin. Lisää tällaisia päiviä, pliis.