TULEEN TUIJOTTAJA

Hyisen päivän iltana uunissa

ritinää ja rapinaa,
sihinää ja huminaa.

Monensävyiset lieskat,
liekkien lämmittävä loimotus.

Tulen tuolle puolelle tuijotan,
tyhjennän mielen.

Olen.

Tuijottelutuokion jälkeen lähden koiran kanssa lenkille, eikä pitkät kalsarit ole ollenkaan liikaa. Polun varrella on kellertäviä lehtiä ja nenässä tuoksuu syksy. Ääks, mihin kesä katosi - nythän on vasta elokuu?!?

Kerholainenkin tuijotti tänään tulta ja puhalsi kakkukynttilöitä sukulaisten saavuttua myöhästyneille 5vee-synttärikahveille. Päivänsankari poti korvasärkyä ja ajoittain epäkohteliasta käyttäytymistä; korvakipua helpotti ainakin toistaiseksi pelkkä Panadol, vaan mikä lääke auttaisi huonoon käytökseen? Täytynee aloittaa säännölliset kohteliaisuusharjoitukset tai pyytää useammin vieraita kylään...

                                            

                                           

                      

 Sytytän sinulle kynttilän keskelle hämäryyttä,

sytytän kynttilän loistamaan iloa, ystävyyttä.

Sytytän sinulle kynttilän, hauras on lempeä valo,

kuitenkin loisteessa liekin sen väreilee koko talo.

Sytytän sinulle kynttilän, näetkö viestini hennon?

Kuuletko lauluni saapuvan, siivillä tähdenlennon?

Anna-Mari Kaskinen