HYVÄÄ KOHTI

Uusi vuosi, uusi aika. Riittämättömyys, saamattomuus ja mukavuudenhalu. Päätökset, lupaukset ja ryhdistäytymiset. Uudenlainen elämä? Jälleen kerran.

Tänä vuonna opettelen painamaan jarrua. Ja toisaalta lisäämään vauhtia. Huomaan helmihetket ja hidastan, annan aikaa kohtaamisille, pysähdyn. Lasken rimaa, lopetan vatvomisen ja tyydyn vähempään. Keskityn olennaiseen ja luovun tarpeettomasta - jyvät akanoista, you know?

Opettelen tunnistamaan omia kasvunpaikkojani ja kipukohtiani. Annan anteeksi kaikille, myös itselleni. Ymmärrän arvoni ja merkitykseni, ainutlaatuisuuteni kaikessa epätäydellisyydessään.

Melko mahtipontista meinailua.

Eilen puhuttiin paljon lasten kasvamisesta ja aikuistumisesta, ikääntymisestä ja siihen liittyvästä luopumisesta, elämästä yleensä. Ja siitä, miten tärkeää on tehdä asioita, jotka ovat merkittäviä myös omasta näkökulmasta. Asioita, joilla on väliä.