PYÖRÄSYNTTÄRIT

Kaverisynttäreitä oli pyydetty ja vaadittu. Niistä oli kyselty joulusta saakka. Viime viikkojen aikana ei paljon muusta oltu puhuttukaan, ja vihdoin koitti tärkeä päivä. Päivä, jolloin pidettäisiin kerholaisen ekat kaverisynttärit.

Tihkusateesta ja koleasta ilmasta huolimatta loisti pienen päivänsankarin silmissä aurinko, kun vieraita alkoi tulla. Kuopuksellamme on tapana kadota tiukan paikan tullen, joten viime hetken tuima ohjeistus hyvien tapojen noudattamisesta tuli tarpeeseen. Vieraat otettiin reippaasti vastaan, lahjoista kiitettiin ja muistettiin vielä saatella kotiinlähtijätkin.

Tarjoilu oli pientä ja yksinkertaista. Valmiiseen täytekakkupohjaan tehtiin reikä keskelle, kuorrutusta päälle, strösseleitä sivulle ja simsalabim! Pyöräkakku oli valmis. Lisäksi mikropopcornia, viinirypäleitä ja Carneval-keksejä. That´s it. Hyvää, helppoa ja halpaa.

Pyörillä mentiin pitkin pihaakin sateesta piittaamatta: potkulaudalla, polkutraktorilla, skeittilaudalla, polkupyörällä... Yllättäen kellarin perunalaatikosta löytyi vielä uusi, hieno cross-pyörä. Tonttu tai isi sen oli sinne kuulemma vienyt, kun olivat kuulleet hänen sellaista toivoneen. Oikeasti pyörä oli kulunut ja käytetty, satulakin repaleinen, mutta viisveelle uusi. Ja hieno.

Kameran muistikortti matkusti lukiolaisen mukana Viroon, mutta tämä iltapäivä pysyy mielissä ilman sitäkin. Pitkään.