LISÄÄ RYHTIÄ

Vuoden taittuminen uudeksi ja kevään hiljainen läheneminen tuntuu kuin varkain antavan ihan uutta potkua elämään. Mieli on joulun jäljiltä jotenkin kevyempi (toisin kuin kroppa) ja olo on... hmmm... tyytyväisempi. Yllättäen.

Osaselitys tyytyväisyyteen on taatusti pienellä pintaremontilla, joka on jo portaikon osalta lähes valmis. Talitintit on seinillä ja katto on maalattu pariinkin kertaan, vähän vielä toisenlaista tapettia rappujen viereen ja sipaus maalia muutamaan kohtaan. Hyvältä näyttää.

Tyytyväisyyttä lisää edelleen uudenlainen reippaampi (luetaan tiukempi) ote kasvatuskysymyksissä. Arjen sujumiseksi pyritään kellonajoista (nukkumaanmenot, heräämiset, ruokailut, kotiintulot) pitämään entistä tiukkapipoisemmin kiinni ja jälkikasvua velvoitetaan huolehtimaan kotitöiden ohella paremmin omista "jätöksistään": märät pyyheliinat vessan lattialla, vanupuikot lavuaarin reunoilla, ajelehtivat kähertimet ja hiustenkuivaimet, mandariinin kuoret ja Aku Ankat... Nipotusta ilmassa siis.

Ryhtiä mahdollisten nuupahdusten varalle haetaan taas myös liikunnan avulla. Joogaillat ja yleisurheilukerhot on käynnistyneet, kuntosalikortti on harkinnassa ja juoksuhousuja kaivellaan komeron uumenista. Mies käy usein töiden jälkeen hiihtolenkillä ja pikkulapsetkin tykkää hiihtää, lasketella ja luistella. Nuoriso on aloittanut oikean kunto-ohjelman, johon kuuluu sopivasti lenkkeilyä, lepoa ja kuntopiirejä. Melko ryhdikästä menoa, sanoisin.