keskiviikko 5. tammikuuta 2011

SOPIVAN SÄRMIKÄS?

Välillä vaikea, joskus helpompi. Usein sähäkkä, harvoin tyyni. Minä Monimutkainen Nainen. Vähän niin kuin Valion Finlandia-juusto: vivahteikkaan voimaisa, sopivan särmikäs.

Mikä ihme siinä oikein on että joillekin ihmisille asiat vaan yksinkertaisesti ON jotain ja toiset ihmiset AJATTELEE aivonsa kippuralle pienimmästäkin syystä..? Mä kuuluisin mieluusti tohon ensimmäiseen kategoriaan, mutta kun en vaan osaa enkä pysty.

Uusi vuosi alkoi järkyttävällä kärhämöinnillä heti aamusta kun selviteltiin koukeroisia ihmissuhdekuvioita vanhempien tyttöjen kanssa. Ymmärtämättömyys ja turhautuminen oli suurta puolin ja toisin, eikä tilanne päättynyt ollenkaan hyvin. Sietokyky ylittyi ja kuppi meni nurin niin että paukahti.


Ne viimeisten kuukausien teinikuhinat on toisaalta enteilleet jotain suurempaa purkautumista ja sellaisen aika oli siis heti uuden vuoden alussa. Ehkä hyväkin näin. Ilma tuntuu kirkastuneen ja me  taidetaan ymmärtää vähän paremmin toisiamme. Ja itseämme.