ME KAKS TAMMIKUUSSA

Tänään on ollut hyvää aikaa miettiä meitä. Ollaan oltu kotosalla koko päivä eikä jaksettu lähteä edes hiihtokisoihin, vaikka oli maailmankaikkeuden upein talvipäivä. Tällaisia toipumispäiviä tarvitaan tasapainottamaan muutoin niin hektistä elämää.

Vanhempina me ollaan viime aikoina järjestäydytty ja käyty ongelma-alueiden kimppuun siellä missä tarvetta on ilmennyt. Yhteinen rintama on pitänyt ja pahimmilta selkkauksilta ollaan vältytty, vääntötilanteet lasten/nuorten kanssa on hoituneet uudenvuodenpäivää lukuunottamatta melko kivuttomasti.
Hmm, oikeastaan sellaista kunnon vääntöä ei ole enää vähään aikaan edes ollut... Oho. Edistystä.

Kalenteriakin on selailtu ja todettu että täyttä on. Jostain sitä yhteistä aikaa vaan tarttis löytyä, mutta kun aina tulee jotain muuta. Tärkeämpää? Tuskin.